Sulautumiset ja yritysostot (M&A) Liettuassa
Sulautuminen on yksi yhtiöiden yritysjärjestely muodoista. Yritysjärjestely on prosessi, jossa oikeushenkilö lakkaa olemasta ilman selvitystilaan joutumista. On hyvä huomata, että yritysjärjestelyä ei pidä sekoittaa yritysmuodon muutokseen. Yritysmuodon muutoksessa yritys vaihtaa muotoaan ja uusi yritysmuoto on edeltäjänsä oikeuksien ja velvollisuuksien perijä.
Sulautuminen on yksi kahdesta yritysjärjestelyn muodosta, toinen on jakautuminen.
Laki tunnistaa kahden tyyppiset sulautumiset Liettuassa:
- Lisäys on sulautuminen missä yksi tai useampi yhtiö sulautuu toiseen yhtiöön ja vastaanottava yhtiö ottaa sulautuvan yhtiön oikeudet ja velvollisuudet itselleen;
- Kombinaatiosulautminen on sulautuminen, jossa yksi tai useampi yhtiö sulautuvat perustamalla uuden vastaanottavan yhtiön, joka ottaa kaikki oikeudet ja velvoillisuudet sulautuvilta yhtiöiltä.
Yrityksen jäsenet (esim. Omistajat, osakkeenomistajat) voivat tehdä päätöksen yritysjärjestelystä (sulautumisesta) enemmistöpäätöksellä, joka on ilmoitettu yhtiön perustamissopimuksessa, mutta ei tule olla vähempää kuin 2/3 kaikista osallisista yhtiökokouksessa. Sulautumisessa, jossa yhtiö sulautuu toiseen toiseen (lisäys), päätös yhtiön uudelleen järjestelystä voidaan päättää myös vastaanottavan yhtiön päättävissä yhtiöelimissä.
Ennen sulautumista siihen osalllistuvien yhtiöiden päättävien elimien tulee valmistella sulautumisen edellytykset. Edellytykset sulautumiselle täytyy sisältää tiedot yhtiöistä, jotka osallistuvat uudelleenjärjestelyyn, minkä tyyppisestä uudelleenjärjestelystä on kyse, sulautumisen aikataulu ja milloin uusi yhtiö ottaa itselleen oikeudet ja velvollisuudet sulautuvilta yhtiöiltä. Riippumattoman asiantuntijan tulee arvioida laaditut edellytykset. Edellytyksien lisäksi sulautuvien yhtiöiden tulee laatia raportteja, joissa selitetään mitä sulautumisella pyritään saavuttamaan, sulautumisen edellytykset, aikataulu ja taloudelliset syyt. Kuitenkin yksinkertaistetussa uudelleenjärjestelyssä riippumattoman asiantuntijan lausuntoa ja sulautumis raportteja ei vaadita. Yksinkertaistettua uudelleenjärjestelyä, (sulautumista) voidaan soveltaa, jos yhtiö johon toinen yhtiö sulautuu on kyseisen yhtiön ainoa omistaja (osakkeenomistaja).
Vaikutukset Yhtiöille Liettuassa
Yhtiölaki asettaa lisätietoja yhtiöiden uudelleenjärjestely menettelystä. Siinä määritellään, että päätös sulautumisesta tule tehdä yleisessa yhtiökokouksessa, hahmoittelee sulautumiseen valmistelun ehdot, ja muut menettelyt. Yrityksen raporttiin sulautumisen ehdoista täytyy sisällyttää tilintarkastajan lausunto raportista. Raporttia ei tarvitse liittää jos kaikki osakkeenomistajat katsovat että lausunto ei ole tarpeellinen. Raportti sulatumisen ehdoista täytyy tehdä vähintään 30 päivää ennen yhtiökokousta, jossa päätetään sulautumisesta. Sulautumisen ehtojen lisäksi on laadittava uudet sääntömuutokset. Sulautumisen ehdot ja niiden arviointi raportti tulee toimittaa valtion rekisteriin kun ilmoitus sulatumisesta tehdään.Sulautumisen ehdot täytyy ilmoittaa sanomalehdessä vähintään 30 päivää ennen yhtiökokousta. Uusi yhtiöjärjestys yhtiöstä, joka jatkaa sulautumisen jälkeen, on myös toimitettava rekisteriin.
Yllä mainuttujen asiakirjojen lisäksi, yhtiöiden hallituksien tulee valmistella raportti sulatumisen tavoitteista, selittäen sen ehdot, aikataulu, ja oikeudelliset ja taloudelliset perusteet (erityisesti osakkeenvaihdon suhde ja osakkeiden luovutus sulautumisen jälkeen). Raporttia ei tarvitse laatia, jos kaikki osakkeenomistajan siihen suostuvat. Suljettujen osakeyhtiöiden tarvitsee laatia raportti vain, jos osakkeenomistajat joilla on yli 1/10 äänistä sitä pyytävät.
Yhtiökokousta ei tule kutsua koolle ennen, kuin 30 päivää on kulunut sulautumisilmoituksesta, se tulee päättämään sulatumisesta ja sen ehdoista. Päätös täytyy tehdä vähintään 2/3 kokoukseen osallistuneiden annetuista äänistä. Päätös osakkeenomistajien kokouksesta tulee toimittaa valtion rekisteriin.
Yksinkertaistettuja ehtoja on olemassa, kun yhtiö sulautuu toiseen yhtiöön joka kontrolloi sulautuvan yhtiön 100% tai 90% osakkeista.
Sulautuminen on valmis kun valtion rekisteristeri on rekisteröinyt kaikki uudet yhtiöt sulautumisen jäljiltä ja niiden yhtiöjärjestykset. Yhtiö on rekisteröity kun sen osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa kaikki tarvittavat yhtiön hallintoelimet.
Sulautumisien valvonta Liettuassa
Sulautumiset ovat Liettuassa kilpailun valvonnan alaisia, laki kilpailuoikeudesta määrittelee sulautumisen, kun vähintään yksi sulautumista yhtiöistä lakkaa olemasta, keskittymäksi. Tämä laki hahmottaa menettelyt keskittymien valvomiseksi joita sovelletaan sulautumisiin.
Kilpailuneuvosto on elin joka on vastuussa sulautumisien valvonnasta Liettuassa. Kilpailuoikeuslain mukaan Neuvostoa tulee ilmoittaa sulautumisesta, jos yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 30 miljoonaa litiä (noin 8,7 miljoonaa euroa) ja jos jokaisen yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 5 miljoonaa litiä (1,45 miljoonaa euroa). Tietyissä tapauksissa Kilpailuneuvosto saattaa pyytää ilmoituksen tekemistä, vaikka kyseiset yhtiöt eivät saavuta kynnystä 12 kuukauden sisällä sulautumisesta, edellyttäen, että Kilpailuneuvosto näkee, että sulautuminen saattaa rajoittaa kilpailua.
Jos ilmoitus on vaadittu, kaikkien osapuolien, jotka osallistuvat sulautumiseen tulee tehdä ilmoitus kilpailuneuvostolle ja saada siltä hyväksyntä. Ilmoitus asiakirja tulisi sisältää rekisteröinti tiedot sulautuvista yhtiöistä, syyt ja kuvaus tavasta jolla keskittyminen tehdään, yritysten tilinpäätökset, myynti ja arviointi markkinaosuuksista tietyillä markkinoilla, tietoa kilpailijoista ja muuta kuvaavaa tietoa.
Kilpailuneuvoston vastaanotettu ilmoitus täytyy julkaista valtion virallisessa lehdessä sisältäen keskittymisen muodosta ja siihen osallistuvista osapuolista.
Kilpailuneuvoston tulee arvioida sulautumisilmoitus ja antaa siitä päätös 4 kuukauden sisällä hakemuksesta. Ei kuitenkaan myöhemmin kuin kuukausi siitä, kun sulautumisilmoitus on vastaanotettu, Neuvoston tulee joko hyväksyä sulautuminen, tai päättää, että se tulee arvioimaan sitä lisää ja täten ilmoittaa tästä sulautumiseen osallistuville osapuolille.
Sen jälkeen kun sulautumisilmoitus on arvioitu, Kilpailuneuvoston tulee antaa, jokin seuraavista päätöksistä: :
- Hyväksyä sulautuminen, kuten se on kuvailtu siitä tehdyssä ilmoituksessa;
- Hyväksyä sulautuminen asettamalla tiettyjä ehtoja ja velvoitteita yhtiöille ja niissä määräysvaltaa käyttäville yhtiöelimille;
- Kieltäytyä myöntämästä lupaa sulautumiselle.
Laiminlyönti hakea Kilpailuneuvoston hyväksyntää ennen sulautumisen saattamista päätökseen, voi johtaa sakkoon, joka määrällisesti voi olla 10% osallistuvien yritysten liikevaihdosta.
Kilpailuneuvoston päätöksestä voidaan valittaa hallintotuomioistuimeen 20:nen päivän sisällä siitä, kun päätös on vastaantotettu, tai sen julkaisusta virallisessa lehdessä.
Sulautumisista on olemassa ainoastaan vähän oikeuskäytäntöä. Vuodesta 1996 on käsitelty ainoastaan 4 tapausta, joissa Neuvoston päätöksestä on valitettu. Kolmessa tapauksessa kantaja perui hakemuksensa ennen kuin asian kuulemiset alkoivat. Kilpailuneuvosto on ainoastaan kerran vastustanut sulautumista – vuonna 2007 se vastusti usean tienrakennus yrityksen tavoittetta muodostaa yhteenliittymä.
Arvonlisävero Liettuassa
Jos yhtiöt ovat sulautuneet ja vastaanottava yhtiö yhtiö ottaa itselleen kaikki velvollisuudet hankittavasta yhtiöstä, arvonlisäveroa omaisuuden siirrosta ei lasketa. Omaisuus täytyy näkyä kirjanpidossa tai varojensiirtolaissa, jossa kummassakin tilanteessa arvonlisävero on nolla.
Rajat ylittävä sulautuminen ja verotus Liettuassa Cross-border Merger and Taxation in Lithuania
Liettua on harmonisoinut lakinsa vastaamaan Euroopan Unionin vaatimuksia. Yksi tärkeimmistä direktiiveistä, joka sääntelee rajat ylittäviä osakeyhtiöiden sulautumisia on 2005/56/EC. Se täyttää tärkeän raon Euroopan yhtiö-oikeudessa luoden yksinkertaistetun rungon, jossa yleissääntönä, jokaista sulautuvaa yhtiötä sääntelevät kansallisen oikeuden säännöt koskien sulautumista.
Liettuan kansallinen laki sääntelee parin lain verran rajat ylittäviä sulautumisia: Laki osakeyhtiöistä rajat ylittävissä sulautumisista ( Tämä laki sääntelee rajat ylittäviä sulautumisia yhtiöistä, joiden oikeudellinen muoto Liettuan lakien perusteella katsotaan julkiseksi tai yksityiseksi osakeyhtiöksi.
Rajat ylittävässä sulautumisessa yksi tai useampi julkinen osakeyhtiö sulautuvat toiseen julkiseen osakeyhtiöön tai yksi tai useampi yksityinen osakeyhtiö sulautuvat toiseen yksityiseen osakeyhtiöön vastaten yhtiömuotoa yksityisestä osakeyhtiöstä joka on muodostettu toisen Euroopan sopimusvaltion lakien mukaisesti ja jolla on kotipaikka, keskushallinto, ja päätoimipaikka Euroopan talousalueen sisällä. Laki yhtiön työntekijöistä koskien rajat ylittäviä osakeyhtiöiden sulautumisia. (Tämä laki tarjoaa oikeuksia ja velvollisuuksia rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien osakeyhtiöiden työntekijöille.)
Rajat ylittävää sulautumista koskien, täytyy mainita että Liettuan lait, jotka koskevat verotusta on saatettu yhdenmukaiseksi Euroopan Unionin lainsäädännön kanssa ja tämän lisäksi yhtiö – ja verolaki on yhdenmukaistettu. Se mikä koskee sulautumisia, Neuvoston direktiivi 90/434/ETY annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990 eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä on implementoitu Liettuan vero lakiin.
On huomattava, että ennen sulautumista – tulovero maksetaan kaikista Liettuassa saaduista tuloista; se tarkoittaa, että Liettualaisen yhtiön tulee maksaa yhtiöveroa vuodesta 2010 (lokakuun 1 päivään asti) ja tammikuun 1 päivästä 2010 – sulautumispäivään asti. Jos Liettualainen yhtiö ei maksa tätä veroa – sulautumisen jälkeen se jää ulkomaisen yhtiön vastuulle maksaa Liettuan talousarvioon. Tämän takia verojen maksaminen ja sen kohde on yleensä päätetty neuvotteluissa. Yhtiövero on tällä hetkellä 15%.
Sulautumisen jälkeen, jos Liettualainen yhtiö lakkaa olemasta, sulautumalla ulkomaiseen yhtiöön, tai jos sulautumisen seurauksena uusi syntyy yhtiö – yhtiötä ei tulla verottamaan Liettuassa, jos yhtiö ei harjoita liiketoimintaa Liettuassa.
Jos ulkomainen yhtiö harjoittaa liiketoimintaa Liettuassa, edellytykset kiinteälle toimipaikalle Liettuassa voi täyttyä. Se tarkoittaa, että yhtiön tulee tällöin maksaa veroina 15% Liettuassa niistä voitoista, jotka kiinteä toimipaikka on ansainnut.
Verosopimuksien mukaan, päättämisoikeuksien ja velvollisuuksien Liettuan ja kyseisen maan välillä, kiinteä toimipaikka tarkoittaa kiinteää liikepaikkaa, jonka kautta yrityksen toimintaa kokonaan tai osittain harjoitetaan. Termi ‘kiinteä toimipaikka’ sisältää erityisesti; johtopaikan; sivuliikkeen; toimiston; tehtaan; työpajan; ja kaivoksen; öljy-, tai kaasulähteen, louhoksen tai muun paikan josta luonnonvaroja voidaan ottaa.
Jos yhtiöt ovat sulautuneet ja vastaanottava yhtiö ottaa kaikki velvollisuudet sulautuvalta yhtiöltä, arvonlisäveroa ei lasketa siirrettävällä omaisuudelle. Omaisuus täytyy kuitenkin näkyä kirjanpidossa tai laissa varojensiirrosta missä molemmissa tilanteissa arvonlisävero on nolla.
